Assertiivinen viestintä — ilmaise tarpeesi selkeästi ilman konfliktia

Monet meistä kamppailevat sen kanssa, miten ilmaista omia tarpeitaan loukkaamatta toista. Joko nielemme sanottavamme ja koemme turhautumista, tai purkaudumme tavalla, joka vahingoittaa suhdetta. Assertiivinen viestintä tarjoaa kolmannen tien: tavan puhua suoraan ja rehellisesti, mutta samalla toista kunnioittaen.

Kolme viestinnän tyyliä

Passiivinen viestijä asettaa muiden tarpeet omien edelle. Hän välttelee konflikteja, myöntyy helposti ja tuntee usein katkeruutta jälkikäteen. Tyypillisiä ilmauksia ovat “ei se mitään” ja “ihan miten sinä haluat”. Pitkään jatkuessaan passiivinen viestintä syö itsetuntoa ja kuormittaa ihmissuhteita pinnan alla.

Aggressiivinen viestijä ajaa omia tarpeitaan muiden kustannuksella. Hän saattaa korottaa ääntään, syytellä tai käyttää sarkasmia. Vaikka aggressiivinen viestijä saa usein tahtonsa läpi, hinta on ihmissuhteiden heikentyminen ja toisen osapuolen turvattomuuden tunne.

Assertiivinen viestijä ilmaisee tarpeensa, tunteensa ja mielipiteensä selkeästi ja suoraan, samalla kunnioittaen toisen oikeutta omiin näkemyksiinsä. Assertiivisuus ei tarkoita aina oman tahdon läpiviemistä, vaan rehellisen vuoropuhelun mahdollistamista.

Miksi assertiivisuus on vaikeaa

Monilla meistä on opittuja uskomuksia, jotka estävät assertiivista viestintää. Olemme ehkä kasvaneet ympäristössä, jossa omien tarpeiden ilmaiseminen tulkittiin itsekkyytenä. Tai olemme oppineet, että voimakas reagointi on ainoa tapa tulla kuulluksi.

Assertiivisuus vaatii myös haavoittuvuutta. Kun sanot ääneen, mitä todella tarvitset, asetat itsesi alttiiksi pettymykselle. Juuri tämä haavoittuvuus tekee assertiivisesta viestinnästä kuitenkin niin vahvan yhteyden rakentajan.

Assertiivisen viestinnän perusperiaatteet

Assertiivisuus rakentuu muutamalle keskeiselle taidolle, joita voi harjoitella arjessa:

• Käytä minä-viestejä. Sano “minä koen” tai “minä tarvitsen” sen sijaan, että aloittaisit lauseen sanalla “sinä”. Tämä vähentää toisen puolustautumistarvetta.
• Ole konkreettinen. Epämääräinen “toivoisin, että olisit enemmän läsnä” on vaikeampi vastaanottaa kuin “toivoisin, että söisimme illallisen yhdessä ilman puhelimia”.
• Tunnista ja sanoita tunteesi. Tunteiden nimeäminen auttaa toista ymmärtämään, mistä on kyse, ja laskee tunnekuormitusta.
• Harjoittele sanomaan ei. Selkeä ja ystävällinen kieltäytyminen on yksi assertiivisuuden tärkeimmistä osa-alueista. “En pysty tähän nyt, mutta voin auttaa ensi viikolla” on täysin riittävä vastaus.
• Kuuntele myös toista. Assertiivisuus on kaksisuuntaista. Ilmaise oma näkemyksesi ja ole aidosti kiinnostunut toisen kokemuksesta.

Harjoittele pienin askelin

Assertiivisen viestinnän oppiminen on prosessi, ei yksittäinen päätös. Aloita tilanteista, joissa panokset ovat pienet: kerro ravintolassa, jos annos ei vastaa tilaustasi, tai ilmaise mielipiteesi, kun ystävä kysyy, mitä haluaisit tehdä.

Kun pienemmissä tilanteissa syntyy varmuutta, voit siirtyä haastavampiin keskusteluihin. Muista, että jokainen kerta, kun ilmaiset tarpeesi selkeästi ja kunnioittavasti, vahvistat uutta viestintätapaa.

Assertiivisuus on itsetuntemusta

Assertiivinen viestintä alkaa siitä, että tunnet omat tarpeesi ja arvostat niitä. Se on käytännön ilmaus terveestä itsetunnosta. Et vaadi, ettet koskaan joudu pettymään, mutta vaadit oikeuden tulla kuulluksi. Tämä tasapaino on terveen vuorovaikutuksen ydin.